Minun kaupunkini | Amerikkaa ymmrtmss
Posted on 24.6.2015 by Maria / Amerikkaa ymmrtmss
Se iskee tysin ylltten mit arkisimmilla hetkill. Juoksulenkill, kauppaan kvelless, tiss palaverissa. Yhtkki muistan, etten kohta ole tll en, ja kaikki tutut asiat ja ihmiset ymprill tuntuvat pakahduttavan rakkailta ja trkeilt.
"Onko mun pakko lhte? M en halua lhte."
Kun ajatus saa pssni noiden sanojen muodon, tajuan heti, ettei se pid paikkaansa. Tiedn, ett haluan. Jos muuttoni peruuntuisi, olisin todella pettynyt ja surullinen.
Rakkaita tulee silti ikv. Aivan erityisesti tietenkin ihmisi, mutta mys paikkoja, maisemia, asioita. Puistozumbaa Arabianrannassa, kolmen pallon jtelttterit Kaivopuistossa, kvelylenkkej Tlnlahdella. Kahvin tuoksua ilmassa, kun tuulee Meiran paahtimolta pin.
Synnyin ja kasvoin Helsingiss, enk ole koskaan muuttanut synnyinkaupungistani pysyvsti pois. Opiskelin Tampereella ja Madridissa, mutta tiesin aina, ett palaisin ennen pitk Helsinkiin.
Nytkin tarkoitukseni on palata, ja olen kiitollinen siit, etten joudu hyvstelemn sielunmaisemaani lopullisesti.
Unelmoin elmst, jossa asuisimme Samulin kanssa useaankin otteeseen ulkomailla, mutta samaan aikaan kaipaan ja tarvitsen tunnetta siit, ett minulla on synnyinseudullani pysyv koti.
Otan kodiksi jokaisen paikan, jossa asun, mutta jollain aivan erityisell tavalla Helsinki on silti aina minun kaupunkini.
This entry was posted in Muutto ulkomaille, Paljon kuvia, Yleinen and tagged elmnmuutos, haikeus, Helsinki, ikviminen, irtiotto, kaipaus, koti-ikv, koti. kotiutuminen, kotikaupunki, muutto ulkomaille, synnyinkaupunki, Tlnlahti, ulkomailla asuminen, ulkomaille muuttaminen by Maria / Amerikkaa ymmrtmss. Bookmark the permalink.